Mikä syöpä on?

Ihmisen elimistö rakentuu lukemattomista soluista. Normaalisti elimistön solujen jakautuminen on säädeltyä siten, että uusia soluja syntyy vanhojen ehtiessä elinkaarensa päähän. Jos solun perimään koodattu ohjelma menee sekaisin, solujen ohjelmoitu uusiutuminen riistäytyy hallinnasta. Solu alkaa kasvaa ja jakaantua silloin, kun sen ei pitäisi. Hallitsemattomasti jakaantuvista soluista muodostunutta massaa kutsutaan kasvaimeksi. Kasvaimet voivat olla hyvänlaatuisia (benignejä) tai pahanlaatuisia (maligneja). Pahanlaatuinen kasvain eli syöpä voi lähettää etäpesäkkeitä (metastaaseja) muualle elimistöön veri- tai imusuonien kautta.

Syöpätaudit ovat ryhmä hyvin erilaisia pahanlaatuisen kasvaimen aiheuttamia sairauksia. Syöpätaudit nimetään syntypaikan perusteella, esimerkiksi rintarauhasen soluista alkunsa saanut syöpä on rintasyöpä. Toiseen elimeen levinnyttä syöpää kutsutaan edelleen alkuperäisen kasvaimen mukaan. Jos esimerkiksi rintasyöpä on lähettänyt keuhkoon etäpesäkkeitä, on kyseessä keuhkoon levinnyt rintasyöpä. Tältä sivustolta saat perustietoa mm. eri syöpätautien oireista ja hoidosta.

Syöpien esiintyminen

Suomessa todetaan vuosittain n. 30 000 uutta syöpätapausta. Kaiken kaikkiaan erilaisia syöpätyyppejä on yli 2000, osa varsin harvinaisia. Miehillä yleisimmät syöpätyypit ovat eturauhassyöpä, keuhkosyöpä ja suolistosyövät. Naisilla puolestaan todetaan eniten rintasyöpää, suolistosyöpiä ja kohtusyöpää. Miesten sairastuvuus syöpään on hieman suurempi kuin naisten: v. 2011 todettiin 294 uutta tapausta 100 000 miestä kohti verrattuna 263 uuteen tapaukseen 100 000 naista kohti vuodessa.

Syövän ennuste on parantunut diagnostiikan ja hoitojen kehittymisen myötä. Tällä hetkellä yli puolet kaikista syöpään sairastuneista paranee. Syöpää esiintyy kaikenikäisillä, mutta tyypillisimmin iäkkäämmällä väestöllä. Syövän ilmaantuvuuden onkin arvioitu lisääntyvän jatkossa lähinnä väestön ikääntymisen vuoksi. Useimmat syöpämuodot ovat yleisempiä kaupungissa kuin maaseudulla, mikä saattaa liittyä mm. erilaisiin elintapoihin ja riskitekijöihin.

Animaation luvut: www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot , 30.8.2010

Soluvauriosta syövän syntyyn

Syövän syntymekanismeja ei täysin tunneta. Syövän syntyyn vaikuttavat aina useat ulkoiset ja solunsisäiset tekijät. Ulkoiset tekijät voivat aiheuttaa normaalisolujen perimäaineksen eli DNA:n vaurioita (mutaatiot). Normaalisti elimistön korjausmekanismit voivat korjata syntyneen DNA-vaurion tai syntynyt DNA-vaurio voi johtaa solun kuolemaan. Kummassakaan tapauksessa vauriosta ei aiheudu pitempiaikaista vaikutusta. Jos DNA:n korjausmekanismit eivät toimi, syntyy peruuttamaton vaurio. Pahimmassa tapauksessa solun kasvunsäätelyjärjestelmä vaurioituu mutaation seurauksena siten, että solu saa kasvuedun normaalisoluihin verrattuna. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun DNA:n vauriot kohdistuvat ns. syöpägeeneihin. Syöpägeenit ovat lähtökohtaisesti normaaleja solun toimintaa ohjaavia geenejä, ja niiden toiminta liittyy useimmiten juuri solukasvun säätelyyn. Syöpäkasvaimen syntyyn tarvitaan useita mutaatioita.

Ulkoisista syöpää aiheuttavista eli karsinogeenisistä tekijöistä tärkeimpiin kuuluvat tupakan sisältämät haitalliset aineet. Tupakointi altistaakin yllättävän monelle eri syövälle, esimerkiksi keuhkosyövälle, ruokatorvisyövälle, mahasyövälle, virtsarakkosyövälle sekä pään ja kaulan alueen syöville. Tupakoinnin lopettaminen ja tupakoimattomana pysyminen ovat tärkeimmät yksittäiset tavat ehkäistä syövän syntyä.

Alkoholilla on osuutta pään ja kaulan alueen syöpien, ruokatorvisyövän ja maksasyövän kehittymiseen. Pään ja kaulan alueen syöpien synnyssä on vaikea erotella tupakan ja alkoholin vaikutuksia, koska potilaat ovat tyypillisesti käyttäneet molempia. Ruokatorvisyövän synnyssä alkoholin ja tupakan tiedetään tehostavan toistensa vaikutuksia.

Myös asbestin ja raskasmetallien tiedetään lisäävän eräiden syöpien riskiä, mutta onneksi altistuminen näille on tavallisesti vähäistä.

Auringon ultraviolettisäteily (UV-säteily) tai ionisoiva säteily, kuten röntgensäteily, gammasäteily tai radioaktiivisten aineiden lähettämä säteily, voi aiheuttaa syöpää vaurioittamalla normaalisolujen perimäainesta eli DNA:ta. UV-säteilyn aiheuttama vaurio rajoittuu ihon pintakerroksiin ja aiheuttaa ihosyöpäriskin. Radioaktiivinen säteily taas voi tunkeutua syvälle kudoksiin ja altistaa monille syöpätyypeille.

Nykykäsityksen mukaan mikrobit, lähinnä virukset ja bakteerit toimivat altistavina tekijöinä joillekin kasvaintaudeille. Esimerkiksi ihmisen papilloomavirusinfektio on tärkein kohdunkaulan syövän aiheuttaja, helikobakteeri-infektio lisää mahalaukun syövän riskiä ja HIV-virusinfektioon liittyy riski sairastua mm. muutoin harvinaiseen ihosyöpään, Kaposin sarkoomaan.

Syövän perinnöllisyys

Vain hyvin pieni osa syövistä on periytyviä. Joitakin suvuittain esiintyviä syövälle altistavia perintötekijöitä on kuitenkin tunnistettu. Esimerkiksi eräät rintasyöpään liittyvät poikkeamat perimässä saattavat aiheuttaa useita rintasyöpätapauksia perättäisissä sukupolvissa.